Häätöjen määrä on Suomen suurimmissa kaupungeissa lisääntynyt keskimäärin 80 prosentilla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Erityisen paljon häätömäärä on kasvanut pääkaupunkiseudulla. Helsingissä häätöjen määrä kasvoi 188 prosenttia, Vantaalla 180 prosenttia ja Espoossa 71 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2024. Tämä käy ilmi VATT Datahuoneen tuoreesta raportista.
Kehysriihessä tehdyt veronalennukset eivät maksa itseään takaisin, koska kyse on pysyvästä verotulojen pudotuksesta. Näin arvioidaan VATT:n lausunnossa eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle.
Tuhkarokko voi aiheuttaa vakavia jälkitauteja ja johtaa jopa kuolemaan. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tuhkarokkorokotteen on havaittu saavan aikaan yllättäviäkin pitkäaikaishyötyjä. Siitä huolimatta Suomessa tuhkarokkorokotuksen kattavuus on laskussa useilla hyvinvointialueilla. Tilanne on THL:n keräämien rekisteritietojen mukaan erityisen huolestuttava Etelä-Karjalan, Länsi-Uudenmaan, Ahvenanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilla, joissa kattavuus jää alle 90 prosentin.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) selvityksen mukaan perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla ei olisi kansantalouden näkökulmasta perusteltua. ”Muutos ei kiihdyttäisi merkittävästi talouskasvua. Verotulot kuitenkin laskisivat huomattavasti”, sanoo VATT:n selvitystyöryhmää vetänyt johtava tutkija, tutkimusohjaaja Tuomas Matikka.
Tuoreen tutkimuksen mukaan Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnanalennus vähensi autoilua ja CO2-päästöjä. Jokaista vähennettyä hiilidioksiditonnia kohden toimenpide oli kuitenkin kallis verrattuna muihin ilmastotoimiin.
Tällä kertaa tutkijaesittelyssä on Teemu Lyytikäinen, joka nimitettiin VATT:n tutkimusprofessoriksi joulukuussa 2024. Teemu on mukana useissa tutkimusprojekteissa, jotka liittyvät muun muassa kuntatalouteen ja asumiseen. Lue lisää Teemun tekemästä tutkimuksesta.
Yritysten efektiiviset veroasteet ovat laskeneet. Laskevaa trendiä havaitaan erityisesti monikansallisilla konserneilla. Kotimaisilla yrityksillä muutos selittyy pitkälti kirjanpidon ja verotuksen eroilla sekä tappioiden vähennysoikeuksilla, selvittivät tutkijat Mikko Vanhala ja Marika Viertola Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT).
VATT tekee hallitusohjelmassa mainitun selvityksen perintöjen ja luovutusvoittojen verotuksesta. Selvityksestä kerrotaan sen valmistuttua.
.png/9f2f069b-5095-8210-5bf0-85d94e9407b5?version=1.0&t=1740484704386&width=200)
Työttömyysturvan leikkausten vaikutuksista on olemassa tutkimustietoa viime vuosilta. “Sekä ansioturvan lyhentäminen että päivärahan alentaminen lyhentävät työttömyysjaksoja ja nopeuttavat työllistymistä. Heikomman ansioturvan vaikutukset tulevien työsuhteiden laatuun lienevät suhteellisen pieniä”, kirjoittaa VATT:n tutkimusprofessori Tomi Kyyrä.
Vastuu ansioturvan rahoituksesta jakautuu työnantajien kesken epätasapuolisesti suhteessa siihen, miten usein eri työnantajien palveluksesta jäädään työttömiksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan maltillinenkin omavastuu työnantajien vakuutusmaksuissa jakaisi rahoitustaakkaa tasapuolisemmin ja voisi parantaa työnantajien kannustimia ylläpitää työllisyyttä.
Apteekkien lukumäärä voisi kasvaa merkittävästi määrä- ja sijaintisääntelyn poistamisen myötä. Valtaosa kuluttajista hyötyisi, mutta apteekkialan voitot ja valtion verotulot pienenisivät.
Kunnat, jotka saivat enemmän valtionosuuksia, pystyivät laskemaan veroja ja palvelumaksuja sekä lisäämään julkista kulutusta. Paikallisesti työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla, mutta vaikutus muuttoliikkeeseen oli vähäinen.
